 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
 |
 |
|
||||||||||||||||||
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
|||||||||||||||
 |
|
||||||||||||||||||||
 |
 |
|
|||||||||||||||||||
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
|||||||
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
||||||||||||||
Innuttaasuni tusaamasat
| Jørgen Brønlund Ilulissani inunngorpoq 14.december 1877. Knud Rasmussen meeraaqatigisimavaa. Jørgen Brønlund Nuummi ilinniarfissuarmi atuarpoq 1894-miit 1900-mut ilinniartitsisutullu ilinniarnermik naammassinnereerluni ajoqinngortinneqarpoq Qeqertarsuatsiaani Nuup kujataani. Peqataaffigaa "1902-1904 Kalaallit Nunaanni Qallunaat ilisimasassarsiortitsinerat". Ilisimasassarsiornerup kingorna Danmarkimilu najugaqareerluni, tassa Askov Højskole-mi Jørgen Brønlund pikkorissartinneqarami, peqataaffigaa tusaamaneqaqisoq "Danmarkimiit ilisimasassarsiortitat" 1906-mi aallartinneqartoq Mylius Erichsen-imit pisortaaffigineqartoq. |
 |
| Kalaallit Nunaata Tunuata avannaata ilisimasassarsiorfigineqarnerani siunertaavoq Nunatta Tunuata avannaata ilisimaneqanngitsup nunap assiliornissaa. Jørgen Brønlund, Mylius Erichsen aamma Høegh-Hagen ilisimasassarsiornermit tassannga angerlamut utinngisaannarsimapput. Kingullermik takuneqarsimapput 28.Maj 1907. Kisernngorussimalluni Jørgen Brønlund Lamberts Land-imut pisimavoq, tassanilu qanoq pisoqarsimaneranik allaaserisaqarluni kingorna tusaamasarsuanngortunik imatut nipeqartunik:"Ajunaarput Kangerluk 79-mi sermersuaq qarsullugu angerlarniaraluartilluta, november qaammat qaammat imisseqqammersoq maanga pivunga ingerlaqqinneqarsinnaajunnaarlungalu isikkakkut qerussornersuarmik taarsuarmillu. Ingiiaqatigisimasama timaat kangerluup qeqqaniipput sermip iigartartup sioraani (2 ½ mil missiliorlugu ungasissusilimmi). Hagen toquvoq 15.November Mylius Erichsen-ilu ullut qulit missaat qaangiuttut". Jørgen Brønlund 29-iinnarnik ukioqalerpoq. Aatsaat 1908-mi marts qaammat nassaarineqarpoq. Illoqarfiup atuarfiisa aappaata ateqaatigaa. |
| Knud Rasmussen Inunngorpoq 7.Juni 1879 Ilulissani ataatagalugu Christian Rasmussen anaanagalugulu Sofie Rasmussen. Christian Rasmussen illoqarfimmi ukiorpassuarni palasiusimavoq. Kalaallinit kingornussaa tassunga sunniuteqarsimaqisoq - isikkumigut periaatsimigullu ersersittagaa - aallaaveqarpoq aanaqqiianit Susanne-mit, taanna kalaaliviusimavoq niuertumik Johannes Winding-imik uvinissimasoq. Knud Rasmussen qaasuitsumi ilisimasassarsiortorsuartut tusaamasaalersimavoq, tamannalu ilaatigut peqquteqarpoq eskimo-tut inuuneq eqqarsartaaseqarnerlu qaatuussarisimagamigit, oqaasii atorsinnaallugit isumalioriaasiannullu pulasinnaalluni. |
 |
1) 1902-04 Kalaallit Nunaanni qallunaat ilisimasassarsiortitaat. Ilisimasassarsiortut pisortaraat Ludvig Mylius-Erichsen. Ilisimasassarsiornermi tassani Qimusseriarsuarmi eskimo-t qimussimik aqqutitoqaat ammaqqippaat, ilisimatusarfigalugillueskimo-t qaasuitsormiut inuusaasiat kulturiallu.
2) 1906-08 Kalaallit Nunaata kitaata avannaani nunap inoqqaavinut ilisimasassarsiorneq. Ilisimasassarsiorneq taanna aqqutigalugu ingerlaarniarsimavoq qangarsuaq eskimo-t Kalaallit Nunaannut appakaakkamik aqqutaat atorlugu. Ellesmere Land Smith Sund-ip Canada-mut atasortaaniittoq misissuiffigisimavaa, anguniagarisimavaalu piniagassaasinnaasut misissuiffiginissaat, tassami pilersaaruteqarsimagami eskimo-t kippasinnerusumiittut ilisimasassarsiorfiginissaannik.
|
|
|
 |
|
|
 |
 |
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
 |
|
|
3)1912-mi Thule-miit ilisimasassarsiorneq siulleq. Ilisimasassarsiornerup siunertaraa Peary-kanal-imik taaneqartartup nunap assiliornissaa aammalu Ejner Mikkelsen Iver Iversen-ilu sivisuumik tusarfigineqarsimanngitsut alaatsinaakkumallugit.
4) 1916-1918 Thule-miit ilisimasassarsiornerit aappaat. Pingaarnertut siunertaavoq Kalaallit Nunaata avannarpiaata sinerujussuata nunap assiliornissaa, taamanikkummi annikitsuinnaat ilisimasaqarfigineqarmata.
5) 1919-mi Thule-miit ilisimasassarsiornerit sisamaat. Knud Rasmussen kisimiilluni Ammassalimmukarpoq inuit inooriaasiat misissuiffiginiarlugu.
6) 1921-24 Thule-miit ilisimasassarsiornerit talimaat. Siunertaavoq siullertut attakusiuutut inuillu inooriaasiinik ilisimatusarneq, tassungalu ilaasimapputtaaq nunap assiliornerit pinngortitamilu misissuinerit. Ilisimasassarsiornermi tassani pilersaarutigiuarsimasani timitalerpaa. Canada-mi Alaska-milu eskimo-t inuiaqatigiit tamaasa tikeraarpai. Aammattaaq Asiami eskimo-t tikeraarusussimagaluarpai, tamannali Russinit ajornartitaasimavoq.
7) 1931-mi Thule-miit ilisimassarsiornerit arfernat. Tassani siunertaavoq Kalaallit Nunaata Tunuata ilisimasassarsiorfigineqarnissaa. Sikorsuit ajornartorsiortitsinerinik peqquteqartumik ilisimasassarsiorneq ingerlanneqarsimavoq angallammik motorilimmik sukkasuuliamik"Dagmar"-imik.
8) 1932-33 Thule-miit ilisimasassarsiornerit arfineq-aappaat. Ilisimasassarsiornerup siunertaraa Tunup nunap assiliornissaa silaannarmiillu assiliortornissaa, tamatumalu saniatigut ujaqqanik, sermersuarmik, uumasunik, naasunik illukunillu tamaani misissuinissaq kiisalu aamma Tunumiut inooriaasiinik ilisimatusarnissaq. Inooriaatsinik misissuinerup ilaatut filme "Paalup nuliarsarnera" filmiliarineqarpoq - Knud Rasmussen-imit ilusilersorneqartoq. Tassani takutinneqarpoq Nunatsinni inuunermik inuusuttullu asaqatigiinnerannik.
| Mathias Storch Inunngorpoq 24.April 1883 Aasiaat eqqaanni Manermiuni, ataatagaalu piniartoq David Storch anaanagalugulu Ane Sofie Storch. Nunaqarfinnguami ilaannakooqisumik atuartitaanerup sapersitaanut ilaasimanngilaq, tassami Mathias Storch 1906-mi Nuummi ilinniarfissuarmi ilinniarnermik naammassisut ilagimmassuk pitsaanerpaamik karakterilerneqarluni. Ilinniartunit pikkorinnersiukkanit ilaalluni toqqarneqarpoq Danmarkimi ilinniaqqittussatut. 1909-mi Ilulissani ajoqiuninngortinneqarpoq, ukiullu marluk qaangiummata palasinngortitaalluni. 1928-mi kalaallinit siullersaalluni viceprovst-inngortitaavoq. Mathias Storch inuuvoq immikkut pikkorissusilik kalaaleqatiminit siuarsimanerungaartoq. |
 |
| Kalaallisut atuakkioqqaartuuvoq, 27-nillu ukioqarluni ajoqiuninngortitaalluni aammalu 29-iinnarnik ukioqarluni palasinngortitaalluni. 35-nik ukioqarluni Avannaata provstiatut sulilersitaavoq, 45-nillu ukioqarluni viceprovst-inngortitaalluni. Saqqarmiulerneqarsimavoq Ridderkors-imik aamma Dannebrogsmændendes Hæderstegn-imik. Kalaallit Nunaata avannaani ilagiit atuarfeqarnerlu Mathias Storch-ip qullersaaffigisimavai, tamaanilu ilinniartitsisut, ajoqit palasillu inissittarneri oqartussaaffigisimallugit. Ajoqiitissarpassuit ilinniartitaanerini peqataasimavoq taamaaliornermigullu ukiorpassuarni Nunatsinni ilagiitsigut atuarfeqarnikkullu ingerlatsinermi sunniuteqarluarsimalluni. "Peqatigiinniat" kingorna Nunatsinni tamarmi aallarterarneqartut ingerlanneqarnerini tunuliaqutaangaarsimavoq. Inuiaqatigiinni oqallinnernut akuliuttuartuusimavoq sorsuutigisaasalu ilagiuarsimavaat kalaallit pisinnaatitaaffii naleqassusiilu, taamanikkummi tamakku allatorluinnaq isikkoqarmata. 1927-miit 1933-mut Avannaata Landsrådiani ilaasortaavoq. Mathias Storch-ip kinguaavi arlaqartut ullumikkut suli Ilulissaniipput. Kommunep atuarfiata annerup ateqaatigaa. |